Aamu oli hiukan ankea sattuneista syista. Herailimme puolilta paivilta
ja Thoomas sai soiton
huolintaliikkeelta. Autot tuli toimittaa paikanpaalle mittausta varten.
Ajelimme autot takaisin
ensin lautalle ja sitten labadgankiin. Huolintaliikkeen pihalla saimme
selville etta platformi onnistuu
ja jopa niinkin nopeasti kun seuraavana paivana!Jouduimme purkamaan
katoilta kaikki tavarat auton sisalle, irrottamaan antennit ja
valoumpiot seka peilit eli kaikki mita nyt voi saada irti helposti.
Mittauksessa selvisi etta autot mahtuivat yhdelle paltikkalle ja hinta
viipuriin asti maksaa
yhteensa 311 000 ruplaa eli melko kallista! Eipa meilla hirvittavasti
ollut vaihtoehtoja.
Lahdimme taksilla takaisin ja kavimme syomassa ja menimme ajoissa nukkumaan.
26.7.09
Herasimme aamulla pirteina, Meilla oli kello 10 oltava maksamassa matka.
Menimme taksilla lauttarantaan ja lautalla jalleen yli, olimme ottaneet
tavaramme mukaan ja olimme paattaneet ottaa hotellin juna-aseman
lahelta. Saimme maksun suoritettua ja menimme hotelliin ja kello 16
pintaan tuli soitto jalleen huolintaliikkeesta etta platikka oli
saapunut ja autot pitaisi heti ajaa vaunuihin.
Ryntasimme huolintaliikkeeseen ja saimme ajettua autot vaunuihin. Siina
sitten oli pienta
korjausta ja asettelua ja homma oli silla hyva, jatimme hyvastit
autoillemme. Lahdimme Thoomaksen kanssa selvittelemaan viela junalippuja
mutta kaikki lipun myynit olivat suljettuja.
Meille selvisi kuitenkin etta junassa oli runsaasti tilaa ja etta
aamulla kello 09.05 paikallista aikaa lahtee juna kohti Moskovaa. Lippu
toimisto aukeaa aamulla kello 05.00 ja sovimme etta mina lahden aamulla
Thoomaksen kanssa seitsemalta ostamaan lippuja. Lahtiessamme
juna-asemalta meidat pysaytty virka-asuun pukeutunut mieshenkilo ja
kertoi etta olemme raja-alueella ilman asianmukaista lupaa!! Heput
olivat FSB sotilaita eli entinen KGB. Siita sitten pulla uatziin ja
kohti hotellia. He olivat jo etsineet meita pari tuntia koska hotellista
oli ilmoitetaan kaikki
ulkomaalaiset henkilot FSB:lle. Siina sitten istuttiin vakavana
porukalla ja heidan jonkilainen ryhmanjohtaja kerto Thoomakselle
puolituntia jotain. Thoomas kertoi etta olimme tosiaan rajavyohykkeella
joka alkoi jo Harpista ja etta taalla tulisi olla erikseen lupa. Saimme
500 ruplan sakot kukin.Selvisimme pelkalla saikahdyksella, tosin Thoomas
ei tullut maininneeksi
etta tulimme autoilla halki vuorien.....Lahdimme viela illalliselle
hotellin ravintolaan ja soimme viela viimeisen aterian taalla
maaranpaasamme.
27.7.09
Herasimme aamulla jo ennen seitsemaa ja lahdimme asemalle lipun ostoon,
saimme tunnin jonotuksen jalkeen liput Pietariin asti, matkustamme ensin
Volodgaan jonne saavumme
huomenna illalla kello 20 ja siita vaihdamme junaan joka menee
Piatariin. Sinne saavumme
perjantaina aamulla. Hyppasimme junaan ja majottauduimme makuu
vaunuun.Alkoi paluumatka
kotiin.....kaikke olimme erittain tyytyvaisia platformin todella nopeaan
saamiseen olihan viime reisulla jouduttu odottamaan viikko
vaunua.Thoomas on todella hienosti jarjestellyt asioitamme
ja ollemekin hanelle suuren kiitoksen velkaa. Olemme nyt matkustaneet
ajamalla kolme viikkoa ja kilometreja kertyi noin 4000. Meilla meni
polttoainetta noin 700 litraa. Matka vuorilla kuullostaa ehka helpolta
taman kertomuksen perusteella mutta ilman huolellista valmistautumista
ja paripyoria olisimme joutuneet palamaan kesken matkan polttoaineen
loppumisen takia. Pehmeikot olivat
kuitenkin niin pehmeita etta varsinkin Sisu olisi uponnut jatkuvasti
samoin kun Moggi. Meilla kavi myos hyva tuuri saiden suhteen, matkaa
ennen oli vuorila satanut vain vahan ja matkan aikana paistoi aurinko
lahes koko matkan. Meilla oli myos erittain hyva onni autojen suhteen
koska mitaan
isompaa remonttia ei tarvinut tehda ja paasimme vuorten yli ilman
rikkoutumisia. Naitten tekijoiden ansiosta selvisimme matkasta meko
nopeasti ja paasimme maaranpaahamme ehjin nahoin.
Laitan viela tulevan viikon aikana kuvagallerian nettiin josta voi
seurata kuvien kertomana matkan eri vaiheita. Paikan nimet eivat
varmastikaan ole kirjoitettu aivan oikein mutta toivottavasti ymmarratte
missa olleme milloinkin olleet. Jatkan paivakirjaa viela niin kauan
kunnes olen kotona.
